Skip to main content

Elinkeinojen ilta – Uusi normaali on Kuusamolle mahdollisuus

Kalavallankumous, kotimaisen ruuan tuotanto, matkailun digiloikka, puurakentamisen kasvu ja porvarihipsterit puhuttivat Pro Kuusamon elinkeinoillassa

Pro Kuusamon elinkeinoillassa viime viikolla pohdittiin Kuusamon mahdollisuuksia koronakriisin aikana ja sen jälkeen niin sanotussa markkinoiden uudessa normaalissa. Alueen maatalouden, metsätalouden, matkailun ja elintarviketuotannon näkökulmia keskusteluun toivat Koillismaan osuusmeijerin hallituksen puheenjohtaja Esa Heikkilä, Kuusamon Kala Oy:n hallituksen puheenjohtaja Maria Planting, Pölkky Oy:n talousjohtaja Kari Miettunen sekä matkailuyrittäjä toimitusjohtaja Marjo Määttä LSJ Groupista.

-Me luontoon toimintamme perustavat elinkeinot olemme tärkeitä Kuusamon kaupungin menestykselle ja kuusamolaisten hyvinvoinnille. Nämä elinkeinot työllistävät suoraan 1300 kuusamolaista, ja välillisesti paljon lisää. Aluetalouteen nämä elinkeinot vaikuttavat Naturpoliksen lukujen mukaan vaikuttavat noin neljällä sadalla miljoonalla. On tärkeätä, että Kuusamon kaupunki luo hyvät edellytykset menestyksen jatkumiselle, avasi varapuheenjohtaja Jokke Kämäräinen tilaisuuden.

Keskustelua pohjustettiin Kuusamon kaupungin uuden strategian esittelyllä. – Rakkaus lähimmäiseen ja luontoon ovat strategian arvoperustana, ja toisaalta Kuusamo haluaa olla myös perheille paras, valotti kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tuomo Hänninen avauspuheenvuorossa. Kuusamon kaupungin uusi strategia jatkaa jo luonnonvarojen käytön yhteensovittamissuunnitelmassa ja strategisessa yleiskaavaprosessissa tehtyä työtä.

MONIPAIKKAISUUS JA KOTIMAISEN MATKAILUN KASVU

Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkonen tuntee tutkimusten ja gallupien myötä suomalaisten ajatuksia ja asenteita. Tutkimusten mukaan kaupungistumisesta huolimatta suomalaiset ovat kallellaan maaseutuun ja tämä on mahdollisuus myös Kuusamolle. – Etätyö jää pysyvästi korkeammalle tasolle kuin mitä se oli ennen koronaa, arvioi Rahkonen puheenvuorossaan.

Tulevaisuuden tärkeänä trendinä Rahkonen näkee elämyksellisyyden. – Jos teille ei muuta tästä tilaisuudesta jää mieleen, niin muistakaa se, että elämyksellisyyys on nousussa. Yksilöllisiä laadukkaita elämyksiä haluava porvarihipsteri ja feminisoituvat arvot ovat tulevaisuuden trendejä, Rahkonen ennakoi. Kaiken kaikkiaan Rahkonen näki koronakriisissä ja sen jälkeisessä niin sanotuissa uudessa normaalissa olevan Kuusamolle enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia.

Matkailussa uhka on onkin toistaiseksi näyttänyt Kuusamossa kääntyvän torjuntavoitoksi. Kansainvälisten asiakkaiden jäätyä pois kotimaiset matkailijat ovat löytäneet yhä vahvemmin Kuusamoon. – Viime kesänä olimme kesämatkailun aallon harjalla. Olemme myös ottaneet palveluissamme muutamassa kuukaudessa digiloikan, johon muutoin olisi mennyt viidestä kymmeneen vuoteen, toimitusjohtaja Marjo Määttä kertoi. Esimerkiksi majoitukseen sisäänkirjoittautuminen on digitalisoitu niin, ettei lähikontakteja tarvita.

KOTIMAISEN RUUAN ARVOSTUS JA KALAVALLANKUMOUS

Kotimaisen ruuan kysyntä ja arvostus on kasvanut koronakriisin myötä. Tästä huolimatta haasteita ruuantuotannossa maataloudessa riittää. – Tärkeätä on Kuusamon Juuston ja Osuusmeijeri saneerausajan läpi saattaminen. Pohjois-Suomessa Valio ja Arla eivä ota uusia tuottajia eli meidän on pakko onnistua täällä, jotta meidän maidolle on osoite, Heikkilä kertoi.

-Pidemmän ajan uhkakuvia ovat ilmastonmuutos ja keskustelu kotieläintalouden olemassa olon oikeutusesta. Uskon, että hitaasti mennään kohti enenevässä määrin kasvipohjaisia ruokatottumuksia, mutta tähän muutokseen ei pitäisi mennä syyllistäen. Tämä puhuttaa paljon viljelijöiden parissa tämä arvostuksen puute ja syyllistäminen, syyllistäminen on jopa raskaampaa kuin taloudellinen tiukkuus, Heikkilä kertoi.

-Itse näen niin, että etsimme keinoja miten pystytään ruokkimaan ja viljelemään niin, että maatiloilla oltaisiin hiilineutraaleja viiden kymmenen vuoden päästä. Uskon itse, että se on täysin mahdollista. Oikein hoidettuna kotieläintuotanto sopivat Suomeen ja Pohjois-Suomeen erittäin hyvin. Meillä on haasteita niin ympäröivän luonnon kuin eläinten kohtelun suhteen, mutta koko ajan mennään eteen päin ja kuusamolaisella maaseutuelinkeinoilla on tässä oma mahdollisuutensa, Heikkilä arvioi.

Koillismaan Osuusmeijerin puheenjohtaja Esa Heikkilä oli kuitenkin huolissaan siitä, miten nuoria saadaan tulevaisuudessa kiinnostumaan maatalousyrittäjyydestä.

-Tämä on aivan kriittinen kysymys siinä miten lähiaikoina selvitään, Heikkilä sanoi.

Kuusamon Kala Oy:n hallituksen puheenjohtaja Mari Planting puolestaan arvioi, että olemme vasta nähneet alun kalavallankumouksesta kotimaisen kalan kysynnässä. – Kuusamon kalassa olemme optimistisia tulevaisuuden suhteen ja Kuusamon luontobrändin merkitys on aivan valtava. Kuusamon kalassa on lyöttäytyneet yhteen paikalliset osaajat ja kokeeneet rahoittajat, Planting sanoi ja näki tässä toimintamallissa olevan mahdollisuuksia muillekin kokonaisuuksille villiruuan saralla.

Myös uusien kuntalaisten saamiseksi Plantingilla oli vinkki.
-Kannattaa katsoa esimerkiksi Raaseporin kunnan esimerkkiä, miten siellä on saatu uusia kuntalaisia. Olen ymmärtänyt, että täällä on aika vaikea päästä kuntalaiseksi, sanoi Planting viitaten vapaa-ajan asunnoissa Kuusamossa asuviin ja aikaa paljon viettäviin.

Puutoimialalla kysyntä kasvamassa voimakkaasti
Koronakriisin alkaessa Pölkky Oy:llä tehtiin maaliskussa voimakkaat rajautumissuunnitelmat ja varauduttiin vakaviin vaikutuksiin.
-Korona ei ole vaikuttanut Pölkyn toimintaan juurikaan. Tuotanto on pyörinyt ennätystahtiin. On pystytty pitämään toimitukset ihan budjetin mukaisissa määrissä. Tämä on ollut positiivinen yllätys, talousjohtaja Kari Miettunen Pölkky Oy:ltä kertoi.

Kuusamon tulevaisuudesta kysyttäessä Miettunen toivoi kunnalta rohkeutta ja aktiivisuutta.
-Näen edelleen niin, että Kuusamon pitäisi aktiivisemmin lähteä kehittämään ja mennä rohkeasti omia reittejään vastavirtaan. Kuusamon vahvuus on nämä luonnonvarat mitä meillä täällä on metsät, metsistä marjat sienet, järvistä kalat ja matkailu. Näissä erikoistumalla ja niihin omien asiakkaiden löytäminen on menestyksen avain.

-Puutoimiala on muutoksen äärellä. Meillä on edessä positiivinen haaste, kun kysyntä tulee lisääntymään voimakkaasti maailman väkimäärän lisääntyessä ja elintason noustessa. Ikääntyminen on ehkä Suomessa ja Japanissa ajankohtaista, mutta meidän markkinoilla Aasiassa ja Arabimaissa on erittäin paljon nuoria joilla alkaa rahaa kertyä taskuun. Puutoimiala tulee kasvamaan seuraavat kaksikymmentä kolmekymmentä vuotta, Miettunen arvoi.

YHTEISTYÖLLÄ JA ROHKEUDELLA KILPAILUKYKYÄ

-Nyt pitäisi kaikkien toimia yhdessä ja synnyttää yritysten ja kunnankin välisessä yhteistyössä luontoon perustuvaa kilpailutekijää. Pölkky on tässä yksi toimija, kun käytämme uusiutuvaa luonnonvaraa eli puuta. Meillä on täällä raaka-ainetta, osaamista ja pääomiakin. Kun pystytään olemaan kilpailukykyisiä, niin kaikki on mahdollista, Miettunen sanoi.

Elinkeinojen edustajat lähettivät myös kuntavaaliehdokkaille terveisiä. – Suomi on pieni piste maailmassa. Kuusamo on sitäkin pienempi. Meillä ei ole vara vastakkainasetteluun Kuusamon ja Rukan kesken. Minusta meillä on vain yksi
Kuusamo. Tähän toivoisin, että tartutaisiin rakentavasti, toivoi Marjo Määttä.

Pro Kuusamon elinkeinoilta kiinnosti kuusamolaisia ja Kuusamon ystäviä. Tilaisuutta seurasi etänä yli 100 katsojaa ja tallennetta Youtubessa on katsottu yhteensä jo yli 400 kertaa. Tilaisuuden juonsi etänä Helsingistä journalistiikan työelämäprofessori, kuusamolaislähtöinen Reetta Räty.