Valmisteltu kaivoslaki ei edistä kestävää kaivostoimintaa

Tuore lakiesitys määrittää kaivoslain tarkoitukseksi ”edistää sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää kaivostoimintaa ja malminetsintää”.  Muutoksia edelliseen vuoden 2011 lakiin on kuitenkin kritisoitu kosmeettisiksi. Kaivostoiminnan kestävyysvaatimukset olisivat elintärkeitä sellaisille luonnosta eläville seuduille kuin Kuusamolle.

Nykyään viranomainen voi myöntää kaivosluvan jo ennen hyväksyttyä ympäristövaikutusten arviointia (YVA). Kun toiminnan vaikutuksia ei ole kunnolla selvitetty tai otettu vakavasti, ajaudutaan usein hankkeiden hylkäämiseen oikeudessa, kuten useat tapaukset viime aikoina ovat osoittaneet. Kestävää olisi toimia nimenomaan päinvastoin: ensin hyvä kaivossuunnitelma, sitten ympäristölupa ja vasta lopuksi kaivoslupa. Epäkelpojen suunnitelmien eteenpäin vieminen ja pitkäaikaiset oikeusprosessit aiheuttavat epävarmuutta muihin investointeihin.

Kaivoslakiesitykseen tehtiin poliittisten neuvottelujen jälkeen rajaus, jonka mukaan malminetsintää ja kaivostoimintaa ei sallita kansallispuistoissa ja luonnonpuistoissa. Kaivosteollisuuden oma vapaaehtoinen Kaivosvastuu-verkosto on luokitellut eri asteita, kuinka rajata toimintaa suhteessa arvokkaisiin luontokohteisiin. Lakiesityksen rajaus ei ylety tässä neliportaisessa luokittelussa edes alimmalle tasolle.

Lakiesityksen 48 § mukaan kaivostoiminta ei saa ”merkittävästi heikentää paikkakunnan asuin- tai elinkeino-oloja”. Joissakin tapauksissa, kuten Pohjois-Kuusamossa, merkittävä heikentyminen on ilmeistä. Yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävää olisi edellyttää vaikutusten selvittäminen ennen lupapäätöstä. Tätäkään laki ei edellytä, vaan asia joudutaan ratkomaan lopulta oikeusasteissa. Kunnalle annettava kaavoituksellinen päätösvalta on edistysaskel, mutta ei suinkaan takaa vaikutusten riittävää selvittämistä.  

Maamme tarvitsee kaivoksia. Puhtaasta luonnosta elävä Suomi tarvitsee erityisesti kestävää kaivostoimintaa. On kuitenkin perusteetonta puhua Suomesta kestävän kaivostoiminnan mallimaana, ellei uudistettava kaivoslaki tue sitä. Lakiteknisesti korjaukset eivät olisi vaikeita. Niiden toteuttaminen edellyttää eduskunnalta vain tahtoa. Kansalaiset voivat lausua oman kantansa lakiin 12.4. mennessä oikeusministeriön lausuntopalvelu.fi-sivulla.

Kuva: Pohjois-Kuusamossa malminetsintä- ja kaivoshankkeet sopivat erityisen huonosti yhteen arvokkaan luonnon, asutuksen ja olemassa olevien elinkeinojen maankäyttötarpeiden kanssa.  

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pro Kuusamo ry, Y-tunnus 2555066-6,  prokuusamo@prokuusamo.fi