Vuonna 2012 Kuusamossa aktivoitui vanha kaivoshanke, kun Dragon Mining Oy osti Outokumpu Oy:lle vuonna 1993 myönnetyt kaivospiirioikeudet. Yhtiön käynnistäessä toimintaa ja aloittaessa YVA (Ympäristövaikutusten arviointi) -prosessin, heräsivät myös alueen matkailuyrittäjät, luontoelinkeinot, asukkaat ja loma-asukkaat yhteiseen huoleen.
Minkälaisia ympäristö-, elinkeino- ja työpaikkavaikutuksia kaivoshanke toisi tullessaan? Mitä vaikutuksia mahdollisella kaivostoiminnalla olisi Kuusamon erämaamaisemaan, asumiseen ja loma-asumiseen? Yksinkertaistaen, mitkä olisivat nettohyödyt ja haitat – entä riskit, ja kuka ne toteutuessaan joutuisi kantamaan?
Oleellista oli ymmärtää, että kaivoshankkeen elinkaari on aina rajallinen, mutta sen vaikutukset ympäristöönsä ovat merkittävät ja pysyvät. Vastaavasti Kuusamon vahvat luontoperusteiset elinkeinot perustuvat olemassa olevaan luontomaisemaan ja -maineeseen sekä uusiutuvien luonnonvarojen kestävään ja ylisukupolviseen käyttöön.
Miksi siis vastustamme Juomasuon kaivoshanketta Kitkajoella?
Kuusamon elinkeinorakenne on monipuolinen ja kehittyvä. Taloudellisesti merkittävimpiä ovat metsätalous, matkailu, maa-, kala- ja porotalous sekä puunjalostus. Nämä elinkeinot ekosysteemeineen (vähittäiskauppa, huoltopalvelut, logistiikka ym.) nojaavat Kuusamon puhtaan luonnon ja veden varaan ja sen maineeseen. Matkailu työllistää suoraan 627 henkilöä (v. 2020), joka vastaa 16,5 % kunnan yksityisistä työpaikoista. Välillinen työllistävä vaikutus on vielä huomattavasti suurempi. Suurin osa työpaikoista on ympärivuotisia.
Mahdollisen kaivostoiminnan ympäristöpäästöjen tuomat riskit sekä maineriski Kitkajoen erämaamaiseman muuttuessa teolliseksi alueeksi tulisivat luontoelinkeinojen kannettaviksi. Riskien toteutuminen heikentäisi toimialojen vetovoimaa ja kilpailukykyä. Se merkitsisi väheneviä matkailijamääriä, työpaikkoja ja investointeja.
Juomasuon kaivospiiri sijaitsee Kuusamon kaupunginvaltuuston linjaamalla kaivosvapaalla vyöhykkeellä. Kuusamon kaupungin ”Luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelmassa” alue määriteltiin matkailun, virkistyksen ja luontotoimintojen alueeksi, johon kaivostoiminnan ei katsottu sopivan.
Vuonna 2014 Juomasuon kaivoksen YVA:n yhteydessä tehtyjen tutkimusten (Metla, PTT) mukaan kyseisen kaivoshankkeen nettovaikutukset olisivat Kuusamon aluetaloudelle negatiiviset luontoympäristön riskeistä puhuttamattakaan. PTT:n tutkimuksen mukaan kaivoksen arvioidulla 10 vuoden toiminta-ajalla nettovaikutus matkailun työllisyyteen olisi -1.855 henkilötyövuotta ja maksettuihin verotuloihin -15,9 M€.
Kitkajärvi on Euroopan suurin lähde ja Kitkajoki on suojeltu koskiensuojelulailla 1987. Kitkajoki ylläpitää virtaveden arvokasta biodiversiteettiä ja sen puhtaus on elinehto mm. Kitka-, Oulanka- ja Kuusinkijokien luontaiselle taimenkannalle.
Latitude 66 Cobalt Oy
Vuonna 2017 Latitude 66 Cobalt Oy osti Dragon Miningin jäljiltä Kitkajoen äärellä ja Rukan vierellä olevat kaivospiirit. Hinta kaivospiireille oli n. 300 t€. Yhtiö hakee parhaillaan jo kolmatta jatkolupaa 31 vuotta sitten perustetulle Juomasuon kaivospiirille ja suunnittelee vuorostaan alueelle kulta-kobolttikaivoksen avaamista.
Aloittaessaan toimintaansa Kuusamossa Latitude 66 Cobalt Oy teetti Taloustutkimus Oy:lla 2018 laajan asukaskyselyn selvittääkseen kuusamolaisten suhtautumista Juomasuon kaivoksen avaamiseen. 54 % kuusamolaisista suhtautui hankkeeseen kielteisesti, 28 % positiivisesti ja 18 % ei osannut ottaa asiaan kantaa. Kaivoshankkeella ei ole sosiaalista toimilupaa.
Yhtiön nettisivujen mukaan yhtiö haluaa kehittää suomalaista kobolttiklusteria ja toiminnan pääpaino on malminetsinnän aloittamisessa sekä vahvassa viestinnällisessä toiminnassa tukeutuen Suomessa ”kuuman” akkuklusterin kehitystavoitteisiin. Yhtiö on tehnyt laajoja varausilmoituksia malminetsintään niin Kuusamossa kuin Lapissa, varausalueita on yhteensä lähes 10.000 km2 edestä. Vertailulukuna voidaan käyttää koko Kuusamon pinta-alaa, joka on 5.809 km2. Varausilmoitukset tehdään ilmoitusmenettelyllä kaivosviranomaiselle, Tukesille.
Vielä toistaiseksi (5.10.2021) Latitude 66 Cobalt Oy:n nettisivuilla yhtiö esittelee toimintaperiaatteitaan seuraavasti: ”Kaivosyhtiöt ja kaivosprojektit poikkeavat toisistaan. Monet kaivosyhtiöiksi profiloituneet yritykset pyrkivät vain kehittämään ja myymään eteenpäin meneillään olevia kaivoshankkeita ennen varsinaisen kaivostoiminnan aloittamista, joskus jo ennen varsinaiseen kaivostoimintaan tarvittavia lupaprosesseja. Latitude 66 Cobaltin tavoitteena on pitkäjänteinen kaivostoiminta Kuusamossa ja Posiolla. Olemme kaivosyhtiö, emme kehitysyhtiö. Kaivosyhtiönä haluamme kehittää suomalaista kobolttiklusteria.”
26.8.2021 yhtiö julkaisi kuitenkin tiedotteen, jonka mukaan sveitsiläinen malminetsintää tekevä yhtiö SunMirror AG ostaa Latitude 66 Cobalt Oy:n tai sen emoyhtiön Latitude 66 Cobalt Ltd:n osakekannan 45 M€ käteiskaupalla. Osakkeiden myynti kariutui 5.7.2022, kun ostajayhtiön kurssi oli romahtanut ja ulkopuolinen rahoitus oli kariutunut.
Latitude 66 Cobalt on keväällä 2023 siirtänyt malminetsintäoikeuksiaan alueellisille yhtiöille.
Kuusamon kaupungin linjaukset
Dragon Mining Oy:n kaivoshankkeen aktivoiduttua vuonna 2012 käynnistettiin Kuusamossa ”Luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelma” tavoitteena linjata kaupungin tahtoa eri elinkeinojen ja asumisen yhteensovittamiseksi laadittavan Rukan osayleiskaavan pohjaksi. Työ toteutettiin kaupunginhallituksen puheenjohtajan johdolla siihen vahvasti kuusamolaiset elinkeinot ja asukkaat sitouttaen. Lopputuloksena Kuusamon kaupunginvaltuusto vahvisti lähes yksimielisesti yleiskaavan, jossa määriteltiin luontoelinkeinoille, virkistykselle ja asumiselle ensisijaisesti varattu kaivosvapaa alue Rukan, Kitkajärvien ja Oulangan kansallispuiston väliin. Vaikka kaava kaatui hallinto-oikeudessa, ”kaivosvapaan” alueen osalta kaivosyhtiön valituksesta muotovirheeseen, Kuusamon kaupungin tahtotila on edelleen sama, mikä kaavoituksen kautta määriteltiin ja vahvistettiin.
Kuusamon kaupunginhallitus on vahvistanut uuden kaupunkistrategian vuosiksi 2021–2028. Erääksi sen menestysreseptiksi on kirjattu: ”Sopusointu ja yhteiselo luonnon kanssa on pohja Kuusamon kestävälle kasvulle”.
Pro Kuusamo ry
Dragon Mining Oy:n aktivoidessa toimintaa Juomasuon kaivoksen avaamiseksi Kitkajoen äärellä, alueella aktivoituivat myös Kuusamon luontoon perustuvien elinkeinojen yritykset, alueen asukkaat ja loma-asukkaat perustamalla Pro Kuusamo ry:n 6.6.2013.
Järjestäytyminen yhdistykseksi oli välttämätöntä varmistaaksemme asianosaisen aseman suhteessa malminetsintä-, kaivoslupa- ja ympäristölupa asioihin sekä niihin liittyviin viranomaislausuntoihin ja hallintopäätöksiin. Yksittäiselle yritykselle tai asukkaalle ei ole asianomaisen oikeutta ellei yrityksen toimipiste, yksityisen kiinteistö tai maanomistus sijaitse välittömästi kaivoshankkeen läheisyydessä.
Yhdistysrekisteriin kirjatun mukaan Pro Kuusamon tavoitteena on ”ylläpitää ja edistää Kuusamon ainutlaatuiseen luontoon perustuvien elinkeinojen yleisiä toimintaedellytyksiä sekä työllistävää vaikutusta tuleville sukupolville”. Tavoitteena on Kuusamon säilyttäminen luonto- ja matkailukaupunkina ja saada poistettua kaivosuhka pysyvästi Kitkajoen ääreltä.
Uudistuvan kaivoslain osalta Pro Kuusamo osallistuu kyselyihin, kuulemistilaisuuksiin sekä laatii lausuntoja kaivoslain uudistamiseksi kaikki kestävästi luontoon perustuvat elinkeinot huomioiden.
Toimintansa Pro Kuusamo on rahoittanut jäsenmaksuilla, varainhankinnalla, lahjoituksilla sekä vapaaehtoistyötä tekemällä. Pro Kuusamon toimintakulut ovat toistaiseksi olleet n. 200 t€. Valtaosa kuluista on kohdistunut juridisiin selvityksiin ja lausuntoihin.
Pro Kuusamon aktiivinen varainkeräys on käynnissä. Varainkeruun kohteena on edelleen asiantuntijatilaisuuksien järjestäminen sekä tarvittavien selvitysten, lausuntojen ja valitusten laatiminen Juomasuon kaivosprosessin etenemisen estämiseksi.
Lisätietoa:
- Juomasuon kaivospiirin historia (liitteenä)
- Kuusamon ympäristöjulistus 9.4.1993 https://www.prokuusamo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Kuusamon_ymparistojulistus.jpg
- Kuusamon kaupunkistrategia 2021–2028 https://www.kuusamo.fi/tiedostot/kuusamon-kaupungin-strategia-2021-2028/
- Pro Kuusamo pähkinänkuoressa 2013–2021
- Ruka-Kuusamon Matkailun infograafi https://www.ruka.fi/sites/default/files/matkailu_infograafi_ruka_kuusamo_w1080.jpg
Liite: Juomasuon kaivospiirin historia
Juomasuon kaivospiiri (Tukes no. 3965) sijaitsee Kuusamossa Kitkajoen äärellä, Oulangan kansallispuiston ja Rukan välissä.
GTK suoritti Juomasuon alueella ensisijaisesti kultaesiintymiä kartoittavia malminetsintäkairauksia 1985–1991. Valtausalueet siirtyivät kaupalla KTM:ltä Outokumpu Finnmines Oy:lle jolle myönnettiin kaivospiirioikeudet 9.9.1993. Alueella toteutetun koelouhinnan ja -rikastuksen oleellisin havainto oli se, että rikastamon syötteen pitoisuus jäi selvästi malmille laskettua pitoisuutta pienemmäksi.
Vuonna 2003 kaivospiirien oikeudet siirtyivät kaupalla australialaisomisteiselle Polar Mining Oy:lle – joka myöhemmin muutti nimensä Dragon Mining Oy:ksi. Yhtiö aktivoi toimintansa Kuusamossa vuonna 2012 ja käynnisti YVA-prosessin tavoitteenaan käynnistää kultakaivostoiminta hallussaan olevien kaivospiirien alueilla. Juomasuon kaivospiirin ohella Rukan lähistöllä olevat Meurastuksenahon ja Sivakkaharjun kaivospiirit olivat YVAn piirissä.
Kaivostoiminnan eliniäksi arvioitiin Juomasuolla 3-10 vuotta ja ulkopuolisen asiantuntijan arvio oli että hankke ei ole kannattava. Haasteena alueella oli lisäksi uraanin kiinnittyminen kultamalmiin ja arseenin kobolttimalmiin ja näiden kombinaatioiden tuomat ongelmat rikastusprosessiin. Ramboll Oy:n laatima YVA – Ympäristövaikutusten arviointi raportti – valmistui 2013. Ely-keskus ei kuitenkaan hyväksynyt YVAa, vaan totesi sen puutteelliseksi ja osin virheelliseksi ja näin kaivostoiminnan valmistelu palautui lähtöruutuun. Yhtiö oli investoinut tutkimukseen, lupaprosessiin ja toiminnan käynnistämisvalmisteluihin kertomansa mukaan n. 10 m€. Vuonna 2015 kaivospiirien oikeudet siirrettiin uudelle yhtiölle, Kuusamo Gold Oy:lle.
Tärkeimmät tapahtumat:
8.1.2016 Kuusamo Gold Oy myytiin australialaiselle Nero Projects Australia Pty Ltd:lle, joka jatkoi yhtiön toimintaa nimellä Latitude 66 Cobalt Oy. Kauppahinta oli n. 500.000 AUD (n. 300.000 €).
30.4.2019 Latitude 66 Cobalt Oy jätti hakemuksen Juomasuon kaivospiirin voimassaolon jatkolle ja on tehnyt mittavia varausilmoituksia sekä hakenut malminetsintälupia Kuusamon, Posion ja Sallan alueilla sekä muualla Lapissa.
26.8.2021 Latitude 66 Cobalt Oy tiedotti sopimuksesta, jolla Sveitsiin rekisteröity Sunmirror AG ostaa joko yhtiön tai vaihtoehtoisesti sen australialaisen emoyhtiön Latitude 66 Cobalt Ltd:n syksyn 2021 aikana. Kauppahinnaksi on ilmoitettu 45 M€.
2.11.2021 Kuusamon kaupunginhallitus päätti äänin 8-4 vaatia Tukesia lakkauttamaan Meurastuksenahon ja Sivakkaharjun kaivospiirit. Päätöstä edelsi kuntalaisaloite, jonka oli allekirjoittanut 265 henkeä.
13.4.2022 Tukes teki lakkautuspäätöksen Meurastuksenahon ja Sivakkaharjun kaivospiireistä.
6.6.2022 Pro Kuusamo ry ym. jättivät hallintovalituksen Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen Tukesin päätöksestä myöntää Juomasuon kaivospiirille viiden vuoden jatkoaika. Valituksen laati Sakari Niemelä, Asianajotoimisto Ympäristölaki Oy.
5.7.2022 Sunmirror AG ilmoitti luopuvansa Latitude 66 Cobalt Oy:n osakkeiden ostosta rahoitusongelmien vuoksi. Sunmirror AG:n osakekurssi on ostoprosessin aikana romahtanut alle kymmenesosaansa.
16.6.2022 Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on ratkaissut malminetsintäluvasta Hangaslampi 1 tehdyt valitukset luvanhakijan eduksi. 1313 ha:n alue on käytännössä sama kuin entinen Juomasuon malminetsintälupa-alue Juomasuon kaivospiirin ympärillä.
21.4.2023 Hangaslampi 1 malminetsintälupa on saanut lainvoiman sen jälkeen kun KHO oli hylännyt toisen toimijan valituspyynnön.
27.2.2024 Juomasuon kaivospiirin jatkoaikapäätöksen valituksen käsittely jatkuu edelleen Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa. Pro Kuusamo ry on tällä päivämäärällä jättänyt HO:lle täydennyksen valitukseen.
14.3.2024