Malminetsintä on kuusamolaisten päättäjien kuuma peruna

Vain harvalla kuusamolaisella kuntapäättäjällä on selkeä mielipide malminetsinnästä ja kaivoslain uudistamistarpeesta. Ovatko kysymykset liian vaikeita, vai eivätkö kaikki uskalla paljastaa omaa mielipidettään kun vain 16 tämänhetkisistä 39 valtuutetuista vastasi Pro Kuusamo ry:n heille syyskuussa lähettämiin kysymyksiin?

Selkeä enemmistö kantansa ilmaisseista kaupunginvaltuutetuista vastustaa puoluekannasta riippumatta malminetsintää luonnon kannalta herkillä alueilla. He ovat myös sitä mieltä, että kaivoslakia olisi syytä uudistaa paikallisen päätöksenteon vahvistamiseksi. Malminetsinnän sallisi vain kaksi valtuutettua vastanneista.

Kaivosyhtiöt ovat etsineet malmia Rukatunturin, Valtavaaran, Kitkajärvien ja Oulangan kansallispuiston ympäristöstä jo vuodesta 1982. Alue on maisemallisesti ja toiminnallisesti keskeistä Kuusamon ja Koillismaan luontopääomaa. Kuusamon kaupunginvaltuusto päätti vuonna 2017 laatimassaan strategisessa yleiskaavassa, että alue osoitetaan luontomatkailun ja muiden luontopohjaisten elinkeinojen käyttöön ja että alueelle ei tule perustaa kaivoksia. Kaupungin päätös syntyi suurella äänten enemmistöllä: peräti 39 valtuutettua puolsi sitä ja vain 4 vastusti. Kunnan ilmaisemasta tahdosta huolimatta Korkein hallinto-oikeus kuitenkin päätti, että yhtä elinkeinoa estävä kaavamääräys ei ole hyväksyttävissä.

Nykyisen lainsäädännön mukaan kaivostoimintaa ja sitä edeltävää malminetsintää on lähes mahdotonta estää paikallisten asukkaiden, elinkeinojen, kunnan ja matkailijoiden tahdolla. Maamme hallitus on asettanut parhaillaan valmisteltavana olevan uuden kaivoslain tavoitteiksi muun muassa kaivosten paikallisen hyväksyttävyyden ja asianosaisten vaikutusmahdollisuuksien parantamisen.

Elokuussa kemikaali- ja turvallisuusvirasto TUKES myönsi malminetsintäluvan Oulangan ja Paanajärven kansallispuistoihin laskevan Kitkajoen yläjuoksulla sijaitsevalle Hangaslampi 1 -nimiselle alueella, joka on 1366 hehtaarin kokoinen. Tämä lupa sallii kaivosyhtiön harjoittaa alueella malminetsintää pisimmillään 15 vuotta.

Kuusamon luontoon perustuvien elinkeinojen toimintaedellytysten puolesta työskentelevä Pro Kuusamo ry kummeksuu päätöstä. Se ei vahvista Kuusamon brändiä ja mainetta luontokaupunkina. Alueen elinkeinoille se aiheuttaa sietämättömän kaivosuhan loputtoman pitkäksi aikaa.

Tietääkseen, mitä kuntapäättäjät ajattelevat asiasta yhdistys lähetti syyskuussa kyselyn kaikille 39 kaupunginvaltuutetulle. Heistä 16 vastasi kyselyyn.

Valtuutetuille esitettiin kaksi kysymystä. Heiltä tiedusteltiin, onko oikein, että laki sallii malminetsinnän ja aiheuttaa puhtaasta luonnosta elävälle alueelle kaivosuhan jopa kymmenien vuosien ajaksi? Valtuutetuilta kysyttiin myös, miten he uudistaisivat kaivoslakia, jotta laki ei vaarantaisi vaan turvaisi alueen luonnon monimuotoisuuden ja siihen perustuvien elinkeinojen harjoittamisen?

Vastaajista kahta lukuun ottamatta kaikki ilmaisivat, että kaivostoiminta ja malminetsintä eivät ole hyväksyttäviä edellä kuvatulla alueella. Useimmissa vastauksissa todetaan, että alue on liian lähellä merkittäviä luontokohteita ja että ympäristön pilaantumisen riskin on liian suuri.

Osa vastaajista on sitä mieltä, että arvio hankkeen vaikutuksesta muihin elinkeinoihin ja asukkaisiin on tehtävä etukäteen ja elinkeinoja on kohdeltava tasavertaisesti.

Useimmat vastaajat mainitsevat kunnan kaavoitusvallan lisäämisen olevan tärkeää. Muutama vastaaja pitää myös maanomistajan veto-oikeutta malminetsintään tarpeellisena.

KYSYMYKSET:

1. Onko mielestänne oikein, että laki sallii malminetsinnän aiheuttaa tällaiselle alueelle kaivosuhan jopa kymmenien vuosien ajaksi?
2. Miten uudistaisitte kaivoslakia, jotta laki ei vaarantaisi, vaan turvaisi alueen luonnon monimuotoisuuden ja siihen perustuvien elinkeinojen harjoittamisen?

VASTAUKSET:

Ulla Parviainen, Keskusta:

1. EI: Ei ole oikein, että laki mahdollistaa sen. Eikä ole oikein, että maanomistaja ei voi estää malminetsintää ja maidensa varausta malminetsinnälle.
2. Kunnan kaavoitusmonopolia pitää vahvistaa, jotta ei tulisisi uusia Kuusamon tyyppisiä tapauksia. Mielestäni luonnonsuojeltuun varatuille alueille ei pitäisi päästä varamaan ja saada lupaa etsintään. Nyt pitää tiukasti valvoa meneillään oleva lakimuutos. Lausua, vaikka lausuntoa ei pyydettäisikään.

Pekka Virtanen, Vihreät:

1. EI: On tietysti aivan väärin, että kaivosuhka voi kohdistua jatkuvasti mm. kahdenkin maan kansallispuistoihin. Parasta olisi, jos sekä malminetsintä että kaivostoiminta edellyttäisivät maanomistajan lupaa ja kunnan sekä tietysti ympäristöviranomaisten hyväksyntää. Joka tapauksessa olisi ollut oikeudenmukaista, että ankkamalli olisi kaivoskieltoalueena säilynyt.
2. Kaivoslakiin pitää tehdä perinpohjaisia muutoksia. Nykyäänhän arvokkaan luonnon tuhoaminen kaivoksilla on pakkolunastusoikeudella höystetty jokamiehenoikeus.

Hannu Ervasti, Kokoomus:

1. ON: Malmin etsinnän hyväksyisin tapauskohtaisesti ottaen huomioon olemassa olevan ympäristön kuormituksen.
2. Nykyinen kaivoslaki vaatii päivityksen, jossa kunnan sananvaltaa lisätään merkittävästi.

Elinkeinojen välistä nokittelua pyrkisin välttämään, kaikkien elinkeinojen ympäristövaikutuksia tulee seurata ja pyrkiä tarkastelemaan tasapuolisesti. Kaikkinainen ihmisen toiminta kuitenkin jollain lailla jälkensä jättää.

Mervi Tornberg-Karjalainen, Keskusta:

1. EI: Ei ole mielestäni oikein.
2. En osaa sanoa miten tai minkälaisilla yksityiskohdilla uudistaisin kaivoslakia, mutta mielestäni olisi hyvä, että alueen luonnon monimuotoisuus ja sen turvaaminen/säilyminen otettaisiin huomioon laissa nyt ja myös tulevien sukupolvien näkökulmasta. Ja laissa olisi hyvä ottaa huomioon se, ettei kaivoksesta aiheudu haittaa muille elinkeinoille, joiden toiminta erityisesti perustuu alueen monimuotoiseen luontoon. Näen todella tärkeänä yleisesti ottaen eri elinkeinojen rinnakkaiselon ja sen mukanaan tuoman synergian ja elinvoiman alueelle. Eri elinkeinoja pitää kohdella tasapuolisesti.

Mutta mielestäni kaivokset ovat silti tästäkin näkökulmasta luonnolle ja siitä elinkeinonsa saaville toimijoille niin ongelmallinen, että en näe järkevänä kaivosta alueelle, jossa se voi aiheuttaa merkittävää, pitkäaikaista tai pysyvää haittaa alueen luonnon monimuotoisuudelle. Kaivosten osalta vaatii äärimmäisen tarkkaa selvitystä alueen luonnon monimuotoisuuden osalta, aina kun kaivoksen sijoittumista harkitaan. Alueena Kitkajoen seutu on liian kallisarvoinen ja ainutlaatuinen kaivoksella tuhottavaksi, koska mitään varmuutta ei ole etteikö kaivoksesta aiheutuisi pysyviä haittoja.

Tarmo Raatikainen, Vasemmistoliitto:

1. EI: Olen ehdottomasti kaikkea kaivostoimintaa vastaan Kuusamossa sellaisilla alueilla, joissa riskit ainutlaatuisen luonnon pitkäaikaiselle tuhoamiselle ovat ilmeiset. Lupa malminetsintään Hangaslampi 1 -alueella on juuri tällaista tuomittavaa toimintaa.
2. Tärkeintä olisi se, että laki turvaisi paikallisen päätösvallan koskemaan jokaista kaivoshanketta. Nythän laki mahdollistaa ylikansallisen pääoman vapaan toiminnan. Laissa täytyy huomioida laajasti paikallisen mielipiteen merkitys. Myös kaivosyhtiön vastuut täytyy olla määritelty niin, että ne koskevat kaivoshankkeita koko kaivoksen elinkaaren ajan.

Tiina Tiermas, Keskusta:

1. ON: Kuusamossa on aina tutkittu ja saa ja pitää myös tutkia tulevaisuudessakin. Mutta hutkiminen ennen tutkimista on tullut tavaksi aivan viime vuosina ja siitä olisi syytä luopua. Kaikki toimialat ovat tarpeellisia nykyisessä maailmantilanteessa, niin myös tutkiminen. Mielestäni on parempi että tutkitaan huolellisesti ennen kaivoksen avaamista ja sitähän täällä Kuusamossa on tehtykin jo todella pitkään eikä kaivosta ole avattu edelleenkään. Vai onko niin että olisikin parempi avata kaivos ilman tutkimista?

Heikki Härkönen, Keskusta:

1. EI: EI ole. Kuusamon valtuusto on ottanut kantaa kaavoituksella Juomasuon kaivoshankkeeseen. Päätös on: ei kaivosta tuolle alueelle.
2. Uudessa kaivoslaissa pitää olla selkeä päätäntävalta kunnilla ja kaupungeilla ja se on Kaavoitus.

Mika Flöjt, Vihreät:

1. EI.
2. Yksityiskohtaiset korjausehdotukset kaivoslakiluonnoksen kohtiin. Pääasiana haitallisten mineraalien, kuten uraanin ja toriumin, nostaminen mukaan lupa-arviointiin silloinkin kun luvanhakijalla ei ole tarkoitus etsiä tai kaivaa uraania. Lisäksi mm. Tukesin valvonta- ja neuvontavastuun lisääminen, kaivostoiminnan kokonaishyötyjen ja -haittojen vertailu. Ei kuitenkaan suoraa ratkaisuhakuista vastausta kysymyksiimme.

Helena Karjalainen, Vihreät:

1. EI: En hyväksy kaivostoimintaa. Mika F vastasikin jo ja perusteli. Olen hänen kanssaan samoilla linjoilla

Tuomo Hänninen, Keskusta:

1. EI: Nykyinen käytäntö hakea lupaa etsiä malmia alueelta, jossa kaivostoiminta yleiskaavan päätöksellä ei ole mahdollista on tuomittavaa ja turhauttavaa.
2. Kunnalle tulee saada enemmän päätösvaltaa.

Vuokko Käsmä, Vihreät (sit.):

1. EI: Ei ole oikein millään muotoa.
2. Kaivoslakia pitää uudistaa mielestäni siten, että kaivostoimintaa ei olisi mahdollista edes suunnitella arvokkaille luontoalueille tai edes niiden lähistölle, esim. kansallispuistot, natura-alueet ym. suojelu/virkistysalueet. Ja etäisyydet suojeltavan luonnon ja kaivosten välillä pitää olla isot. Tähän pitää laissa olla niin tiukat kriteerit, ettei epäselviä tilanteita tule. Paikallinen kansallisomaisuus täytyy katsoa tärkeämmäksi kuin monikansallisten yritysten etu. Helpointa minun mielestäni on tehdä tämä arvovalinta suoraan lakiin selkeästi.

Elina Kemppainen, Keskusta:

1. EI: Suhtaudun yhä kielteisesti Juomasuon ja lähialueen kaivossuunnitelmiin.

Tuula Mustonen, Kokoomus:

1. EI: Luonnonarvoiltaan tärkeäksi katsotut alueet tulisi voida suojata kaivostoiminnalta ja tämä vaatisi muutoksen kaivoslakiin.

Martti Turunen, Kokoomus:

1. EI: Ei ole mielestäni hyväksyttävää!
2. Paikallisten asukkaiden, elinkeinojen, ja matkailijoiden hyväksynnälle ja kaupunginvaltuuston päätöksille tulee uudistettavassa lainsäädännössä lisätä painoarvoa.

Taisto O. Määttä, Keskusta:

1. EI: En kannata tuolla alueella kaivostoimintaa joten malminetsintäkään ei saa kannatusta vaikka se onkin lain puolesta tällä hetkellä mahdollista. Toisaalta en usko että lähitulevaisuudessa kaivostoimintaa alueelle tulee mikäli uusi kaivoslaki antaa vaikutusmahdollisuutta kunnille.
2. Joitakin ajatuksia kaivoslakiin: Kunnalla vaikuttamismahdollisuudet mm. kaavoituksella. Kuntalaisten hyväksyttävyys, paikallisten kuuleminen / vaikuttamisen parantaminen. Hyödyt ja haitat punnittava tarkkaan. Hyöty paikkakunnalle. Ympäristöasiat otettava huomioon. Arvokkaat luontoalueet pois kaivostoiminnasta. Toimijalle vastuu mikäli tulee vahinkoja / ympäristöhaittoja.

Kyselyn tuloksista uutisoi myös Koillissanomat 14.10.2020  otsikolla ”Mitä mieltä Kuusamon kaupunginvaltuutetut ovat malminetsinnästä Juomasuon ympäristössä?