Pohjois-Suomen Hallinto-oikeuden 15.11.2024 ratkaisu Kuusamon Juomasuon kaivospiirin jatkoluvasta, päätös no. 832-2022
Asia
Kaivospiiriä koskevan kaivosoikeuden raukeamisen lykkäämistä ja kaivosluvassa annettavien yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeellisten määräysten tarkistamista koskeva valitus
Valittajat
1) Kansalaisten kaivosvaltuuskunta – MiningWatch Finland ry ja Kitkan Viisaat ry
Yhdyshenkilö: Mika Flöjt
2) Pro Kuusamo ry, Ruka-Kuusamo Matkailu ry ja Marko Mustonen
Asiamies: asianajaja Sakari Niemelä
Asianajotoimisto Ympäristölaki Oy
Luvanhakija Latitude 66 Cobalt Oy (jäljempänä yhtiö)
Asiamies: asianajaja Tarja Pirinen
HPP Asianajotoimisto Oy
Päätös, josta valitetaan
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes 28.4.2022, KaivNro 3965, Lupatunnus KL2019:0005
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on myöntänyt kaivoslain (621/2011)nojalla yhtiölle kaivosluvan (kaivospiirin) raukeamisen lykkäämistä Juomasuo-kaivospiirille (lupatunnus KL2019:0005). Päätöksen mukaan kaivospiiri sisältää Pohjasvaara-nimisen Juomasuon kaivospiirin laajennusalueen kaivosnumerolla 3965. Kaivostyöhön on ryhdyttävä viiden (5) vuoden kuluessa päätöksen saatua lainvoiman. Lisäksi Tukes on antanut yhtiölle Juomasuo-kaivospiiriä koskevan päätöksen kaivosluvassa annettavien yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeellisista määräyksistä.
Päätöksen perusteluissa on todettu muun ohella, että hakija on osoittanut, että kaivoslaissa säädetyt edellytykset täyttyvät, eikä luvan myöntämiselle ole kaivoslaissa säädettyä estettä. Kaivosluvan haltija on esittänyt hakemuksessaan riittävän yksityiskohtaisen ja luotettavan suunnitelman, jonka perusteella lupaviranomainen voi todeta, että hakijalla on tarvittavat edellytykset ja myös tarkoitus ryhtyä kaivostoimintaan tai ainakin huolehtia kaivostoiminnan aloittamisedellytysten olennaisesta parantamisesta.
Kaivoslain 68 §:ssä tarkoitetun mukaisesti hakemuksessa on esitetty syy lykkäykselle sekä suunnitellut toimenpiteet kaivostoiminnan aloittamiseksi ja niiden aikataulu. Hakijan esittämää syytä on pidettävä perusteltuna ja suunnitelmaa riittävän yksityiskohtaisena siten, että kaivostoiminnan aloittamiselle on todennäköiset edellytykset. Päätöksestä ei myöskään aiheudu kohtuutonta haittaa yleiselle tai yksityiselle edulle. Koska kaivosoikeuden haltija on toimittanut kaikkien kaivospiirin maanomistajien kirjalliset
suostumukset kaivospiirin raukeamisen lykkäämiseksi, ei kaivosoikeuden raukeamisen lykkäämiselle tai uuden määräajan asettamiselle kaivostyöhön ryhtymiseksi ole tältä osin estettä.
Päätöksessään Tukes on antanut muun muassa seuraavan lupamääräyksen:
LUPAMÄÄRÄYS 8
Vakuus kaivospiirin saattamiseksi yleisen turvallisuuden edellyttämään kuntoon nykytilanteessa
Kaivospiirin haltijan on asetettava 13 000 euron suuruinen vakuus omavelkaisena pankkitakauksena Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle kaivoslain mukaisia lopetus- ja jälkitoimenpiteitä varten. Asetettua vakuutta korotetaan 3 000 eurolla.
Määrätty vakuus on asetettava Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle kolmen (3) kuukauden kuluessa tämän päätöksen antamisesta. Perustelut: Määrätyllä kaivosvakuudella alue saatetaan kaivoslain mukaisesti
yleisen turvallisuuden edellyttämään kuntoon. Kaivosvakuudella katetaan seuraavat kaivostoiminnan lopetus- ja jälkitoimenpiteet:
- Avoinna olevien louhosten aitaaminen 600 metriä (12 000 euroa)
- Varoituskyltit ja niiden asettaminen (1 000 euroa)
Kaivoslaki 108 §, 109 §, 110 § ja 181 §
Vakuus kaivostoiminnan päätyttyä eli kaivoksen lopputilanteessa
Kaivospiirin haltijan on asetettava 425 800 euron suuruinen vakuus omavelkaisena pankkitakauksena Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle kaivoslain mukaisia lopetus- ja jälkitoimenpiteitä varten.
Määrätty vakuus on asetettava Tukesille ennen kaivoksen rakentamistöiden aloittamista.
Perustelut: Määrätyllä kaivosvakuudella alue saatetaan kaivoslain mukaisesti yleisen turvallisuuden edellyttämään kuntoon. Kaivosvakuudella katetaan seuraavat kaivostoiminnan lopetus- ja jälkitoimenpiteet:
- Kaivosalueelle johtavien teiden sulkeminen (3 km) 5 500 euroa
- Malminnostoreitin kunnostus 2 000 euroa
- Piha-alueiden kunnostus ja siistiminen 23 000 euroa
- Vesienkäsittelylinjojen poistaminen 2 600 euroa
- Rakennukset omilla mailla 0 euroa
- Tietoliikennelinkkien poistaminen 6 300 euroa
- Tietoliikenneyhteyksien purku, myös maan alta 22 000 euroa
- Voimajohdon purkaminen 12 000 euroa
- Voima-aseman purku 19 000 euroa
- Jäteveden ohjaustoimintojen poisto 3 200 euroa
- Alueen tarvittavat aitaukset ja varoituskyltit aiemmin asetetun vakuuden lisäksi 11 000 euroa
- Vesivarastoaltaan tasaus 9 700 euroa
- Maanalaisen kaivostekniikan poistaminen (koneiden ja laitteistojen poisto, tuuletuslinjojen, vesilinjojen ja sähkökaapeleiden poisto ja maanalaiseen kaivokseen pääsyn estäminen (vinotunnelin suuaukko ja ilmanvaihtonousut tukitaan) 310 000 euroa
Kaivoslaki 108 §, 109 §, 110 § ja 181 §
Vaatimukset hallinto-oikeudessa
1) Kansalaisten kaivosvaltuuskunta – MiningWatch Finland ry ja Kitkan Viisaat ry ovat vaatineet, että valituksen kohteena oleva päätös on kumottava ja lupahakemus hylättävä. Yhtiö ja Tukes on velvoitettava korvaamaan valittajien oikeudenkäyntikulut lainmukaisine viivästyskorkoineen.
Hallinto-oikeuden on velvoitettava Tukes käynnistämään Juomasuon kaivospiirin raukeamismenettely ja siihen liittyvä kaivospiirin jälkihoitotöiden käynnistäminen. Kaivospiirissä tehtävät kaivosluvan alaiset toiminnot on kiellettävä, kunnes asia on lainvoimaisesti ratkaistu. Hallinto-oikeuden on selvitettävä, onko Tukes toiminut asiassa viranomaisvastuun mukaisesti ja selvityksen perusteella saatettava asia tarvittaessa virkavastuulainsäädännön mukaiseen menettelyyn.
Yhtiö ei ole esittänyt oikeudellisesti päteviä perusteita lähes 30 vuotta voimassa olleen kaivospiirin raukeamisen lykkäämiseksi tai ilmoittanut, milloin jatkoaikahakemuksen kymmenen vuoden enimmäisaika tulee tai on tullut täyteen. On ilmeistä, että kaivoslain mukainen kymmenen vuoden enimmäisaika on ylittynyt. Yhtiö ei ole määräpäivään mennessä ryhtynyt kaivostoimintaa valmisteleviin toimiin tai tarpeellisiin toimiin raukeamisen lykkäämiseksi. Tukes ei ole käsitellyt eikä ratkaissut kaivospiiriä koskevaa raukeamisen lykkäämistä koskevaa hakemusta vuonna 2012.
Kaivossuunnittelu ei ole niin pitkällä, että kaivosluvan myöntämisedellytykset täyttyisivät edes kaivostoiminnan lopetus- ja jälkihoitotoimenpiteiden kustannusten arvioimisen osalta. Asiassa olisi tullut muun muassa tehdä ympäristövaikutusten arvioinnit sekä jättää ympäristölupa- ja vesitalouslupahakemukset, mikä osoittaisi vakavaa pyrkimystä kaivostoimintaan. Yhtiöllä ei ole voimassa olevaa kaivoslupaa. Kaivospiiriin ei ole koskaan haettu tai annettu kaivoslupaan tarvittavia kaivosturvallisuusmääräyksiä. Velvoite kaivostoimintaa valmisteleviin toimintoihin on kaivosoikeuskohtainen, eikä hankkeen sijoittajatahojen osittainen vaihtuminen tai tytäryhtiön rakenteen muuttaminen ole lisäajan myöntämisen peruste.
Lupamääräysten osalta yhtiö ei ole esittänyt riittäviä kaivoslain ja -asetuksen mukaisia selvityksiä yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi. Muun muassa kaivostoiminnasta aiheutuvien haitallisten vaikutusten välttämistä, poronhoidolle aiheutuvien haittojen vähentämistä, saamelaisten aseman turvaamista sekä vakuuden asettamisen perusteita koskevat selvitykset ovat puutteellisia.
Valittajat ovat lisäksi esittäneet valituksesta tarkemmin ilmeneviä Tukesin lupamenettelyyn liittyviä valitusperusteita.
2) Pro Kuusamo ry, Ruka-Kuusamo Matkailu ry ja Marko Mustonen ovat vaatineet, että ensisijaisesti valituksen kohteena oleva päätös on kumottava ja asia palautettava Tukesille kaivospiirin raukeamista koskevan määräyksen antamiseksi. Toissijaisesti valituksen kohteena oleva päätös on kumottava ja
asia on palautettava Tukesille uudelleen käsiteltäväksi. Tukes on velvoitettava korvaamaan valittajien oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.
Kaivosluvan raukeamisen lykkäämisen edellytyksiä ei ole osoitettu, eikä hakemus sisällä riittäviä tietoja kaivospiirin raukeamisen lykkäämisen edellytysten täyttymiseksi eikä riittävän yksityiskohtaista ja luotettavaa suunnitelmaa lupaedellytysten arvioimiseksi. Tukes ei ole huolehtinut tarvittavien lisäselvitysten esittämisestä, eikä hakija ole esittänyt kaivoslaissa tarkoitettua perusteltua syytä raukeamisen lykkäämiselle. Selvitysten puutteellisuuden vuoksi niiden perusteella ei voida osoittaa, että
kaivostoiminnan aloittamiselle tai jatkamiselle olisi todennäköisiä edellytyksiä. Edellytysten kannalta olennainen merkitys on haetun toiminnan ympäristövaikutuksilla. Ympäristövaikutusten tunnistaminen muodostaa osaltaan perustan hankkeen taloudellisten edellytysten arvioinnille. Yhtiö ei ole osoittanut eikä valituksen kohteena olevassa päätöksessä ole riittävällä tavalla osoitettu, että luvan raukeamista olisi lykättävä yleisen edun tai muiden erityisten syiden perusteella. Hakemusasiakirjojen ja lupapäätöksen perusteella ei voida varmistua siitä, etteikö päätöksestä aiheutuisi kohtuutonta haittaa
yleiselle tai yksityiselle edulle.
Hakemusaineisto ei sisällä riittävän yksityiskohtaista suunnitelmaa tai riittäviä tietoja hankkeen taloudellisten edellytysten ja niihin vaikuttavien ympäristöllisten edellytysten arvioimiseksi. Esitetyn louhintasuunnitelman tasoa ei voida pitää lain vaatimusten mukaisena yksityiskohtaisena suunnitelmana. Rikastussuunnitelma on käytännössä tekemättä, ja mineraaliesiintymän luonne huomioon ottaen myöskään ympäristösuunnitelmat eivät ole kaivosluvan myöntämisen edellyttämällä tasolla. Koska hankkeen suunnittelu on alustavassa vaiheessa, hakemus ei sisällä riittävän yksityiskohtaista suunnitelmaa, jotta riski haitallisista vaikutuksista ympäristön erityisarvoille olisi voitu sulkea pois kaivoslain, luonnonsuojelulain ja vesienhoitolain vaatimalla tavalla.
Tukes on asiaa enemmälti perustelematta hyväksynyt esitetyt syyt kaivosoikeuden raukeamisen lykkäämiseksi edellyttämättä tarkempaa selvitystä siitä, miksi suunnittelu on pitkittynyt. YVA-menettelyn
aloituskokous on kerrottu pidetyn lokakuussa 2019, mutta tietojen mukaan arviointimenettely ei ole edelleenkään konkreettisesti edennyt. Kaivoshankkeen johdosta asunto- ja loma-asuntorakentaminen ovat olleet laajalla alueella jo vuosikymmenen pysähdyksissä, koska ihmiset eivät kaivosuhan vuoksi uskalla sijoittaa rakentamiseen, asumiseen ja yrittämiseen.
Yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi annettavat lupamääräykset eivät täytä niille kaivoslaissa ja oikeuskäytännössä asetettuja vaatimuksia, eivätkä ne sisällä riittävää luparatkaisun olosuhteisiin perustuvaa ohjausta. Päätös ei perustu riittävään selvitykseen, jotta ympäristön erityisarvojen säilyminen ja luontopohjaisten elinkeinojen, kuten luontomatkailun ja porotalouden toimintaedellytykset vaikutusalueella voitaisiin varmistaa.
Valituksen kohteena oleva päätös ei perustu hallintolain ja kaivoslain edellyttämiin selvityksiin ja oikeusperiaatteisiin, eikä Tukesin päätöstä ole perusteltu hallintolain edellyttämällä tavalla. Päätöksen perustelut heijastavat pitkälti yhtiön ilmoittamia tietoja ja näkemyksiä, eikä Tukesin omaa
päätösharkintaa ole kuvattu.
Valittaja Marko Mustosta ei ole käsitelty asiassa asianosaisena, vaikka tämän tila sijaitsee kaivoksen vaikutusalueella hankealueen läheisyydessä. Tilalla toimii kalastusmatkailuun keskittynyt mökkikylä. Valituksen kohteena oleva päätös on virheellinen myös tältä osin.
Valittajat ovat lisäksi esittäneet valituksesta tarkemmin ilmeneviä alueen ympäristönsuojeluun ja ympäristön tilaan liittyviä valitusperusteita.
Asian käsittely ja selvittäminen hallinto-oikeudessa
Tukes on Kansalaisten kaivosvaltuuskunta – MiningWatch Finland ry:n ja Kitkan viisaat ry:n valitukseen antamassaan lausunnossa vaatinut valituksen sekä valittajien oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen hylkäämistä. Valittajat on velvoitettava yhteisvastuullisesti korvaamaan
Tukesin oikeudenkäyntikulut hallinto-oikeudessa korkolain mukaisine viivästysseuraamuksineen.
Tukes on Pro Kuusamo ry:n, Ruka-Kuusamo Matkailu ry:n ja Marko Mustosen valitukseen antamassaan lausunnossa vaatinut Pro Kuusamo ry:n valituksen hylkäämistä ja valituksen tutkimatta jättämistä Ruka-Kuusamo Matkailu ry:n ja Marko Mustosen osalta. Valittajien oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus on hylättävä.
Yhtiö on Kansalaisten kaivosvaltuuskunta – MiningWatch Finland ry:n ja Kitkan viisaat ry:n valitusta koskevassa selityksessään sekä sen täydennyksessä vaatinut valituksen hylkäämistä ja valittajien velvoittamista korvaamaan yhteisvastuullisesti yhtiön oikeudenkäyntikulut korkolain mukaisine viivästyskorkoineen. Mikäli annettujen lupamääräysten katsotaan perustuvan riittämättömiin selvityksiin, asia on palautettava Tukesille uudelleen käsiteltäväksi.
Yhtiö on Pro Kuusamo ry:n, Ruka-Kuusamo Matkailu ry:n ja Marko Mustosen valitusta koskevassa selityksessään sekä sen täydennyksessä vaatinut, että valitus on ensisijaisesti jätettävä tutkimatta Ruka-Kuusamo Matkailu ry:n ja Marko Mustosen osalta ja toissijaisesti hylättävä. Valitus on hylättävä Pro
Kuusamo ry:n tekemänä.
Kansalaisten kaivosvaltuuskunta – MiningWatch Finland ry ja Kitkan viisaat ry ovat antamassaan vastaselityksessä vaatineet, että Tukesin ja yhtiön yhdistyksiin kohdistamat vaatimukset oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta on hylättävä perusteettomina. Lisäksi yhdistykset ovat täydentäneet valitustaan.
Pro Kuusamo ry, Ruka-Kuusamo Matkailu ry ja Marko Mustonen ovat antaneet vastaselityksen. Lisäksi valittajat ovat täydentäneet valitustaan.
Hallinto-oikeuden ratkaisu
Hallinto-oikeus ei tutki valituksessa nro 1 esitettyjä vaatimuksia määrätä Tukes aloittamaan Juomasuon kaivospiirin raukeamismenettely taikka kieltää kaivospiirissä tehtävät kaivosluvan alaiset toiminnot.
Hallinto-oikeus ei tutki myöskään valituksessa esitettyä vaatimusta selvittää Tukesin toimintaa.
Hallinto-oikeus ei tutki valitusta nro 2 Ruka-Kuusamo Matkailu ry:n tekemänä valitusoikeuden puuttumisen vuoksi. Hallinto-oikeus on tutkinut valituksen Pro Kuusamo ry:n ja Marko Mustosen tekeminä.
Hallinto-oikeus kumoaa Tukesin päätöksen Juomasuon ja Pohjasvaaran kaivospiirien kaivosoikeuden raukeamisen lykkäämisestä ja hylkää yhtiön hakemuksen. Hallinto-oikeus kumoaa myös Tukesin yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi antamat lupamääräykset lukuun ottamatta lupamääräystä 8.
Hallinto-oikeus hylkää osapuolten oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset.
Perustelut
Tutkimatta jättämistä koskevat ratkaisut
Hallinto-oikeuden toimivaltaan ei tuomioistuinlain 4 luvun 1 §:n ja hallintolain 53 a §:n 1 momentin säännökset huomioon ottaen kuulu viranomaisen toimintaa koskevan hallintokantelun luonteisen arvostelun tutkiminen tai viranomaistoimintaan kohdistuva yleinen laillisuusvalvonta. Hallinto-oikeuden
toimivaltaan ei kuulu myöskään kaivospiirin raukeamiskäsittelyä koskevan määräyksen taikka toiminnan kieltämistä koskevan hallintopakkomääräyksen antaminen. Tämän vuoksi asia on jätettävä mainituilta osin hallinto-oikeudessa tutkimatta.
Valitusoikeutta koskevat ratkaisut
Ruka-Kuusamo Matkailu ry:n valitusoikeus
Kaivoslain 165 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan kaivosluvan raukeamista koskevaan päätökseen saa hakea muutosta muun muassa rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella
toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät.
Ruka-Kuusamo Matkailu ry:n sääntöjen mukainen kotipaikka on Kuusamo. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää Kuusamon ja Rukan matkailualueilla toimivien yritysten yhteistoimintaa, lisätä alueen kansainvälistä ja kansallista vetovoimaisuutta ja tunnettavuutta matkailualueena sekä toimia alueen
matkailun edunvalvojana.
Kysymyksessä olevan yhdistyksen tarkoituksesta saadun selvityksen perusteella yhdistys ei ole kaivoslain 165 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu yhdistys, eikä sillä siten ole valitusoikeutta valituksen kohteena olevasta päätöksestä.
Marko Mustosen valitusoikeus
Kaivoslain 165 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan kaivosluvan raukeamista koskevaan päätökseen saa hakea muutosta asianosainen.
Lainkohdan esitöiden (HE 273/2009 vp) mukaan asianosaisen valitusoikeus olisi sillä, jonka etua, oikeutta tai velvollisuutta asia saattaa koskea. Luvan hakijaa ja luvan kohteena olevaan alueeseen kuuluvan kiinteistön omistajaa olisi aina pidettävä asianosaisena. Perustelujen mukaan kaivoslupaa koskevan
päätöksen vaikutuksiin liittyy epävarmuutta ja joudutaan tekemään ennakkoharkintaa. Sen vuoksi asianosaismääritelmän tulisi olla hieman laajempi kuin hallintolainkäyttölain 6 §:n 1 momentissa (nykyisin
oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 7 §:n 1 momentissa) ja vastata kaivoslain 34 §:n 2 momentin 3 kohdassa määriteltyä asianosaista. Valitusoikeuden saaminen ei edellyttäisi, että päätös välittömästi vaikuttaa valittajan etuun tai oikeuteen, vaan myös välilliset ja ei-oikeudelliset vaikutukset hyväksytään asianosaisuuden perusteiksi. Muun muassa alueen luontoyrittäjät tai lähialueella toimivat etsintä- ja kaivosyhtiöt taikka alueella toimiva paliskunta voisivat olla oikeutettuja valittamaan, jos asia saattaa koskea heidän oikeuttaan tai etuaan.
Kaivoslain 34 §:n 2 momentin 3 kohtaa koskevien esitöiden (HE 273/2009 vp) mukaan asianosaisen käsite olisi hieman laajempi kuin hallintolain 11 §:ssä tarkoitettu vastaava käsite. Käsitteiden ero perustuu siihen, että asianosaisuus määräytyy kaivostoiminnassa suunnitelman ja tulevaisuusarvion kautta, kun
hallintolain mukaisissa asioissa yhteys käsiteltävään asiaan on käsittelyvaiheessa yleensä selkeämpi. Kaivoslupahakemusten osalta asianosaisia olisivat etenkin muun muassa kaivosalueeseen ja kaivoksen
apualueeseen kuuluvien kiinteistöjen omistajat ja kaivosalueen lähialueiden kiinteistöjen omistajat.
Marko Mustosen valitusoikeuden on todettu perustuvan siihen, että valituksen kohteena olevan päätöksen vaikutukset kohdistuvat välittömästi muun muassa hänen kiinteistöönsä (kiinteistötunnus 305-422-44-30). Karttatarkastelun perusteella lähin edellä mainitun Marko Mustosen omistaman kiinteistön palstoista sijaitsee noin 600 metrin etäisyydellä Juomasuon kaivospiirin
rajasta. Hallinto-oikeus toteaa, että kiinteistö sijoittuu edellä hallituksen esityksessä tarkoitetulla tavalla Juomasuon kaivospiirin lähialueelle. Tähän nähden ja kun otetaan huomioon edellä kaivoslain esitöissä asianosaisuuden määräytymisestä todetut seikat, Marko Mustosen on katsottava olevan kaivoslupaa koskevassa asiassa kaivoslain 165 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu asianosainen, jolla on valitusoikeus valituksen kohteena olevasta päätöksestä.
Pääasia
Keskeiset sovelletut oikeusohjeet ja hallituksen esitykset
Kaivoslain 68 §:n 2 momentin mukaan lupaviranomaisen on päätettävä, että kaivoslupa raukeaa, jos luvanhaltija ei ole kaivosluvassa annetussa määräajassa aloittanut kaivostoimintaa tai ryhtynyt muuhun sellaiseen valmistavaan työhön, joka osoittaa luvanhaltijan vakavasti pyrkivän varsinaiseen kaivostoimintaan. Lupaviranomaisen on myös päätettävä, että kaivoslupa raukeaa, jos kaivostoiminta on ollut keskeytyneenä luvanhaltijasta riippuvasta syystä yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta tai kaivostoiminnan voidaan katsoa tosiasiallisesti päättyneen.
Pykälän 3 momentin mukaan lupaviranomainen voi kuitenkin 2 momentissa tarkoitetussa tilanteessa enintään kahdesti lykätä kaivosluvan raukeamista ja antaa uuden määräajan kaivostoiminnan aloittamiseksi tai määräajan toiminnan jatkamiseksi. Luvan raukeamista voidaan lykätä yhteensä enintään
kymmenellä vuodella. Kaivosluvan haltijan on toimitettava lupaviranomaiselle hakemus ennen kaivosluvan raukeamista sekä hakemuksessa esitettävä syy määräajan myöntämiselle ja suunnitelma kaivostoiminnan aloittamiseksi tai jatkamiseksi. Edellytyksenä hakemuksen hyväksymiselle on, että hakijan esittämää syytä on pidettävä perusteltuna ja suunnitelmaa riittävän yksityiskohtaisena eikä päätöksestä aiheudu kohtuutonta haittaa yleiselle tai yksityiselle edulle.
Hallituksen esityksessä kaivoslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (273/2009 vp) on kaivoslain 68 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu muun ohella, että kaivoslaki sisältää valtausjärjestelmän piirteitä, ja tähän järjestelmään on perinteisesti katsottu voitavan liittää velvoite kaivostoimintaan. Velvoitteen taustalla on tarve varmistaa, että lupaan perustuvat hyödyntämisoikeudet tulevat tehokkaasti käytetyksi eikä kilpailijoiden toimintaedellytyksiä tai esimerkiksi kiinteistöjen omistajien oikeuksia tarpeettomasti rajoiteta. Jos kaivostoiminta on aloitettu annetussa määräajassa, mutta toiminta keskeytyisi luvanhaltijasta riippuvasta syystä vähintään viideksi vuodeksi, olisi lupaviranomaisen päätettävä, että kaivoslupa raukeaa. Vastaavaa sovellettaisiin, jos kaivostoiminnan voidaan katsoa tosiasiallisesti päättyneen lähinnä kaivostoiminnan vähäisyys huomioon ottaen.
Edelleen 68 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa on todettu, että kaivosluvan raukeamisen lykkäämistä koskevassa hakemuksessa tulisi esittää syy lykkäykselle sekä suunnitellut toimenpiteet kaivostoiminnan aloittamiseksi tai jatkamiseksi ja niiden aikataulu. Harkinnassa olisi merkitystä muun muassa, jos kaivosalueen tai sen lähellä olevien alueiden jatkotutkimuksissa on paikallistettu lisää malmia siten, että kaivostoiminnan kannattavuus paranisi. Harkinnassa olisi myös mahdollista ottaa huomioon kaivosmineraalien kysynnän ja hintojen syklisyys, joka on voinut estää tai viivästyttää toiminnan aloittamista tai kaivoksen uudelleen avaamista, sekä kysyntätilanteen oleellinen parantuminen. Harkintaan voi vaikuttaa myös, jos kaivostoiminnan harjoittaja on vaihtunut ja uudella toiminnanharjoittajalla on paremmat taloudelliset ja muut edellytykset kaivostoimintaan taikka jos kaivostoiminnan harjoittaja on saanut järjestetyksi rahoituksen tai yhteistyösopimuksen vahvan yhteistyökumppanin kanssa.
Kaivoslain 182 §:ää koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa (HE 273/2009 vp) on todettu muun ohella, että kaivosluvan raukeamista koskeva 68 § vastaisi keskeisiltä osin kumottavan lain 50 §:ää.
Kumotussa kaivoslain (503/1965) 50 §:n 1 momentissa edellytettiin kaivosoikeuden haltija ryhtymään kaivoskirjassa määrättävän, vähintään viiden ja enintään kymmenen vuoden pituisen määräajan kuluessa kaivospiirin määräämisestä kaivostyöhön tai muuhun sellaiseen esiintymän luonteen edellyttämään työhön, joka osoitti hänen vakavasti pyrkivän kaivospiirissä varsinaiseen kaivostyöhön. Yleisen edun vaatiessa, kaivoskivennäisreservien tarpeen tai muiden erityisten syiden vuoksi kaivosluvan haltijalle voitiin myöntää pidennettyä aikaa kaivostyöhön ryhtymistä varten enintään viisi vuotta kerrallaan.
Kumotun kaivoslain (503/1965) lainmuutosta 208/1995 koskevan hallituksen esityksen (HE 312/1994 vp) kaivoslain 50 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa on todettu muun ohella, että 50 §:n 1 momentissa säädetään kaivostyön aloittamisesta viimeistään kymmenen vuoden kuluessa kaivospiirin määräämisestä. Silloin kun esiintymä on selvästi taloudellinen, on kaivostoimintaan yleensä aina ryhdytty heti. Yrityksille tulee olla laissa säädetty riittävä aika esimerkiksi teknillisten ratkaisujen kehittämiseen tai
maailmanmarkkinahintojen nousun odottamiseen silloin, kun esiintymän taloudellinen hyväksikäyttö näyttää epävarmalta. Nykyinen säännös on käytännössä toiminut hyvin. Kansainvälistymisen seurauksena on asiaan tulossa uusi näkökulma. On mahdollista, että taloudellistakin esiintymää
pidettäisiin pitkään reserviesiintymänä. Tämän johdosta on tarpeen säätää mahdollisuus kymmentä vuotta lyhempään enimmäisaikaan kaivostyöhön ryhtymiselle tapauskohtaisen harkinnan perusteella. Pääsääntöisesti kuitenkin käytettäisiin edelleen nykyistä kymmenen vuoden määräaikaa.
Asiassa saatu selvitys
Kuusamon kunnassa sijaitseva Juomasuon kaivospiiri on määrätty ja sille on annettu kaivoskirja vuonna 1993. Juomasuon kaivospiirin läheisyyteen sijoittuva Pohjasvaaran kaivospiiri on määrätty vuonna 1995. Kaivospiireillä ei ole harjoitettu varsinaista kaivostoimintaa.
Kaivosoikeuden aiempi haltija Polar Mining Oy on vuonna 2003 hakenut Juomasuon kaivospiirille pidennettyä aikaa kaivostyöhön ryhtymistä varten, ja Kauppa- ja teollisuusministeriö on 4.2.2004 vanhan kaivoslain (503/1965) 50 §:n nojalla myöntänyt pidennettyä aikaa kaivostyöhön ryhtymistä varten Juomasuo-nimisessä kaivospiirissä 9.9.2008 saakka. Yhtiö on hakenut Pohjasvaaran kaivospiirille vuonna 2005 pidennettyä aikaa kaivostyöhön ryhtymistä varten, jota Kauppa- ja teollisuusministeriö on päätöksellään 25.7.2005 myöntänyt 30.6.2010 saakka. Juomasuon kaivospiirille on 5.9.2008 ja Pohjasvaaran kaivospiirille 25.10.2010 haettu jatkoaikaa kaivostyöhön ryhtymistä varten. Tukes on 15.2.2012 päivätyssä kaivospiiriä 3965/1a-2a Juomasuo-Pohjasvaara koskevassa Ilmoitus-nimisessä asiakirjassa todennut muun ohella, että hakija on kaivosviranomaisen pyynnöstä toimittanut 6.2.2012 tarkemman selvityksen kaivospiirissä tehdystä ja tekeillä olevasta työstä, ja hakijan selvityksessään kertoma on täyttänyt kaivoslain 50 §:n velvoitteen muusta sellaisesta esiintymän luonteen edellyttämästä työstä, joka osoittaa vakavan pyrkimyksen varsinaiseen kaivostyöhön. Tukes on katsonut hakemukset jatketusta ajasta kaivostyöhön ryhtymiseen tarpeettomiksi, ja palauttanut hakemusasiakirjat hakijalle.
Valituksen kohteena olevasta päätöksestä ilmenee, että Tukes on joulukuussa 2018 pyytänyt kaivosoikeuden nykyistä haltijaa Latitude 66 Cobalt Oy:tä toimittamaan Juomasuon kaivosta koskevat päivitetyt suunnitelmat toukokuun 2019 loppuun mennessä kaivosluvan raukeamisen lykkäämistä koskevan päätöksen antamista varten. Päivitetyt suunnitelmat on pyydetty sen vuoksi, että Tukes voi käsitellä kaivosluvan raukeamisen lykkäämistä koskevan hakemuksen määrätäkseen uuden päivämäärän, mihin mennessä kaivostyöhön on ryhdyttävä. Valituksen kohteena olevasta päätöksestä ilmenee edelleen, että yhtiö on toimittanut hakemuksen Tukesille 30.4.2019, ja on sittemmin Tukesin pyynnöstä täydentänyt hakemustaan.
Yhtiön hakemuksesta käy ilmi, että yhtiö on hakenut Juomasuon kaivospiiriä koskevan kaivosoikeuden raukeamisen lykkäämistä viideksi vuodeksi. Yhtiö on hakemuksessaan todennut hankkineensa kaivospiirin haltuunsa nykyisellä omistuspohjallaan vuonna 2016. Yhtiö on teettänyt heti kaivosoikeuden
hankkimisen jälkeen vuosien 2017–2020 aikana 18 tutkimus- tai selvitysprojektia, jotka ovat tuottaneet tietoa kaivostoiminnan suunnittelua varten, ja joiden tulokset ovat antaneet viitteitä siitä, että mineraaliesiintymät saattavat olla aiemmin arvioitua suurempia. Yhtiö on valmistellut esiintymien
hyödyntämistä kenttätutkimuksilla ja kairaustutkimuksilla, laboratorioanalyyseilla ja mallintamisella. Yhtiö on toteuttanut kairausohjelman vuonna 2018 ja tehnyt sähkömagneettisia tutkimuksia vuonna 2019 Metallurginen testaus on aloitettu syksyllä 2018, ja saatujen tulosten perusteella alueella tarvitaan lisää kairaustutkimuksia. Talvella 2020–2021 on aiottu toteuttaa moreenikairausohjelma.
Hakemuksen mukaan tehdyt tarkentavat metallurgiset testit ovat antaneet uutta tietoa esiintymien mineraalikoostumuksesta, erityisesti koboltin osalta. Tästä syystä on tärkeää saada lisää tietoa sekä mineraaliesiintymien koosta että sen tarkasta koostumuksesta. Mineraalivarantotiedon tarkentuessa voidaan edetä tarkempaan mineraaliesiintymien teknistaloudelliseen arviointiin, ja tätä kautta toiminnan aloittamiseen. Tarkemmassa teknistaloudellisessa arvioinnissa tarvitaan geologisen ja mineralogisen tiedon lisäksi tarkempaa tietoa kaivospiirin ympäristöstä ja sen ominaisuuksista. Osana teknistaloudellista arviointia tuotetaan tarkentavaa tietoa esiintymistä ja niiden ympäristöstä muun muassa mallintamisella, jonka tulokset antavat tarkentavaa tietoa, jonka perusteella voidaan edetä muun muassa vesienhallinnan, ympäristöturvallisuuden ja rikastusprosessin tekniseen ja taloudelliseen suunnitteluun. Lisäksi rikastamolle tullaan etsimään sijoituspaikkavaihtoehtoja myös kaivospiirin ulkopuolelta systemaattisella tarkastelulla, joka huomioi muun muassa ympäristön herkkyyden. Tähänastiset tulokset tukevat yhtiön
näkemystä taloudellisesti hyödynnettävän malmivarannon koosta. Tämä antaa perustellut syyt olettaa, että malmivarantoa voidaan hyödyntää aiempia arvioita pidempään. Tulosten pohjalta tehtyjen ammattilaisarvioiden vahvistaminen edellyttää esiintymien laajuutta ja koostumusta koskevia lisätutkimuksia ennen kaivostoiminnan aloittamista. Uudet kairaustulokset ovat osoittaneet kullan ja koboltin osalta merkittäviä pitoisuuksia. Etenkin koboltin ja mahdollisten muiden hyödyntämiskelpoisten mineraalien talteenotto edellyttää kuitenkin sekä louhintaan että talteenottoon liittyviä lisätutkimuksia. Tiedot esiintymien sisältämien mineraalien määristä, pitoisuuksista sekä metallurgisista ominaisuuksista viittaavat vahvasti siihen, että esiintymien sisältämä kulta ja koboltti ovat taloudellisesti kestävästi
hyödynnettävissä. Yhtiön mukaan toteutetut geologiset tutkimukset, kaivoksen tekninen suunnittelu ja sen luvitukseen liittyvät toimenpiteet ovat varsinaiseen kaivostoimintaan rinnastuvaa valmistelevaa työtä.
Hakemuksen mukaan kaivostoiminnan suunnittelu on konseptivaiheessa, ja suunniteltava kokonaisuus tarkentuu teknisen suunnittelun edetessä.
Kaivossuunnittelu tähtää maanalaiseen kaivostoimintaan ja kaivoksen vuosittainen malmimääräarvio on 360 000 tonnia ja kaivostoiminta on suunniteltu ympärivuotiseksi ja -vuorokautiseksi. Hakemuksessa esitetyn arvion mukaan Juomasuon malmion louhintamenetelmäksi soveltuu parhaiten pitkittäinen pengertäyttölouhinta, mutta täsmällinen louhintatavan kuvaus vaatii lisää geoteknistä tietoa. Louhintatapa tulee täsmentymään toteutettavuusselvityksen myötä. Kaivoksen toteuttamisen ratkaisut, kuten avolouhinnan korvaaminen maanalaisella kaivoksella, vaativat uutta teknistä suunnittelua. Kaivosalueen toimintojen sijoittamissuunnitelma edellyttää nykyistä tarkempaa tietoa hyödynnettävästä malmiosta. Malmin rikastamisen tekninen suunnittelu tehdään, kun laajennetun kairausohjelman mineralogiset tutkimukset valmistuvat. Rikastamon sijoituspaikkaa koskeva tarkastelu tehdään YVA-prosessin yhteydessä. Useat lupaprosessit vaativat yksityiskohtaisempaa ja luotettavaa tietoa muun muassa geologiasta sekä ympäristöstä ja mahdollisista vaikutuksista, jotta voidaan edetä yksityiskohtaisempaan suunnitteluun. Vaatimukset ympäristövaikutusten arvioinnista ja luvituksesta on huomioitava ennen päätöksiä teknisistä ratkaisuista. YVA-menettely ja ympäristölupa ovat hankkeen etenemisen kannalta olennaisia vaiheita. Hanke edellyttää kokonaan uutta YVA-menettelyä, ja yhtiö tulee laatimaan hankkeesta uuden ympäristövaikutusten arvioinnin.
Hakemuksen mukaan riittävien selvitysten tekeminen tapahtuu osana käynnistyvää YVA-menettelyä. Kaivospiirin ja sen lähialueen luontoa, kuten lajistoa ja vesistöjen tilaa tullaan arvioimaan YVA-selostuksessa, sekä selvittämään muun muassa lähialueen asutusta ja asukasmääriä, demografisia muuttujia sekä kaivostoiminnan aluetaloudellisia vaikutuksia. Myös mahdollisen Natura-arvioinnin tarve arvioidaan erikseen. YVA-menettelyn aloituskokous on pidetty lokakuussa 2019. Yhtiö tulee aloittamaan
kenttävaiheen ja YVA-ohjelman laatimisen vuoden 2021 aikana.
Ympäristövaikutusten arviointi on oleellinen osa teknistä suunnittelua, jota ilman ei voida tehdä informoituja päätöksiä teknisistä ratkaisuista, mikä on merkittävä syy hakea lisäaikaa hankkeen suunnittelemiseksi. Toiminnanharjoittajan näkemyksen mukaan kaivostoiminnan tarkemman
teknisen suunnittelun on pohjauduttava kattaviin geologisiin ja metallurgisiin tutkimuksiin sekä huolella toteutettuun ja sidosryhmät huomioivaan YVA-arviointiin. Kaivostoiminnan valmistelevaan vaiheeseen ennen varsinaista rakentamisen aloittamista tulee varata 3–5 vuotta, jotta voidaan toteuttaa huolellista pohjatyötä täsmällisemmän teknistaloudellisen suunnittelun tueksi.
Hakemuksen taulukosta A.3. ilmenee, että yhtiö on vuosina 2017–2020 teettänyt Juomasuon kaivospiirillä kenttätutkimuksia ja laboratorio- sekä asiakirja-analyyseja. Lisäksi yhtiö on todennut teettäneensä kairauksista ja olemassa olevasta avolouhoksesta otettujen vesinäytteiden analyysit vuonna 2018 sekä JORC 2012 -standardin mukaisen mineraalivarantoarvion vuonna 2020.
Hakemuksen mukaan vuonna 2020 teetetyn malmivarantoarvion mukaan kullan kokonaismäärä oli 51 prosenttia enemmän kuin vuoden 2014 varantoarviossa, ja koboltin määrä 73 prosenttia enemmän kuin vuoden 2014 varantoarviossa vertailukelpoisesti kullan kanssa yhdessä esiintyvän koboltin määrä. Kaivospiirin esiintymät sisältävät vuoden 2020 varantoarvion mukaan yhteensä 16 490 tonnia kobolttia, mikä on 43 prosenttia enemmän kuin vertailukelpoinen määrä vuoden 2014 varantoarviossa kobolttipitoisuuden osalta esiintymät ovat merkittävimpiä tunnettuja kobolttiesiintymiä Euroopan Unionin alueella.
Kaivostoiminnan suunnittelun arvioitua aikataulua koskevan taulukon 4 mukaan vaikutusten arviointi ja nykytilaselvitykset luonnon ja ympäristön osalta on suunniteltu tehtäväksi vuosina 2019–2023 ja luvitus vuosien 2023 ja 2024 aikana. Muita lupia kuten kaivosturvallisuus- ja kemikaaliturvallisuusluvat on ajoitettu vuosille 2023 ja 2024. Kairausohjelma, metallurginen testausohjelma ja geotekninen analyysi ja mallinnus on suunniteltu vuosille 2019–2023. Teknistaloudelliset analyysit ja mallinnukset sekä esisoveltuvuustutkimukset on arvioitu valmistuvan vuoden 2022 aikana. Kaivoksen suunnittelun viimeistely on ajoitettu alkuvuodelle 2023. Kaivoksen rakentaminen on suunniteltu vuosille 2023 ja 2024, ja tuotannon aloitus on suunniteltu loppuvuodelle 2024.
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on yhtiön hakemuksen johdosta antamassaan, 23.4.2021 päivätyssä lausunnossa todennut muun ohella, että kaivospiirin haltijalla ei ole ELY-keskuksessa vireillä olevaa ympäristövaikutusten arviointiohjelmaa tai -selostusta tai ympäristö- ja vesitalouslupaan liittyvää hakemusta lausunnon antamista varten. Pro Kuusamo ry:n ja Marko Mustosen hallinto-oikeudelle toimittamasta täydennyksestä ilmenee, että Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle tehdyn kyselyn perusteella yhtiöllä ei ole 8.7.2024 mennessä tullut vireille YVA-menettelyä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa.
Oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset
Kaivoslain järjestelmään on katsottu voitavan liittää velvoite kaivostoimintaan, jonka taustalla on tarve varmistaa, että lupaan perustuvat hyödyntämisoikeudet tulevat tehokkaasti käytetyiksi eikä esimerkiksi
kilpailijoiden toimintaedellytyksiä tai kiinteistöjen omistajien oikeuksia tarpeettomasti rajoiteta. Pääsääntöisesti kaivosoikeuden haltijan on ryhdyttävä kaivostoimintaan tai sellaiseen kaivostoimintaa valmistelevaan työhön, joka osoittaa hänen vakavasti pyrkivän varsinaiseen kaivostoimintaan kymmenen
vuoden kuluessa kaivosoikeuden (kaivosluvan) lainvoimaiseksi tulosta. Muussa tapauksessa kaivosoikeus raukeaa.
Kaivosoikeuden raukeamista voidaan kuitenkin hakemuksesta lykätä kaivoslain 68 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä. Lykkäämistä koskevan hakemuksen hyväksyminen edellyttää, että hakemuksessa esitetään edellä mainitussa pykälässä tarkoitettu perusteltu syy lykkäykselle sekä sellainen riittävän yksityiskohtainen suunnitelma, jonka perusteella kaivostoiminnan aloittamisen edellytyksiä on pidettävä todennäköisinä. Kaivosoikeuden raukeamisen lykkäämistä koskevasta päätöksestä ei myöskään saa aiheutua kohtuutonta haittaa yleiselle tai yksityiselle edulle. Kaivostoiminnan aloittamisen lykkääntymiseen johtaneen perustellun syyn olemassaoloa harkittaessa on otettava huomioon muun muassa sellaiset kaivostoiminnan kannattavuuteen, kaivosmineraalien kysyntään tai hintoihin liittyvät seikat, jotka ovat voineet estää tai viivästyttää toiminnan aloittamista sekä kaivosmineraalien kysyntätilanteen oleelliseen parantumiseen taikka kaivostoiminnan harjoittajan vaihtumisesta johtuvat kaivostoiminnan harjoittamisedellytysten paranemiseen liittyvät seikat.
Hallinto-oikeus toteaa, että Tukes on valituksenalaisessa päätöksessään tunnuksella KaivNro 3965 käsitellyt kaivospiirejä Juomasuo (KaivNro 3965/1a) ja Pohjasvaara (KaivNro 3965/2a) yhtenä Juomasuo-nimisenä kaivospiirinä. Asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella kysymyksessä on kuitenkin edelleen kaksi eri kaivospiiriä eli Juomasuon ja Pohjasvaaran kaivospiirit.
Juomasuon kaivospiiri on määrätty jo vuonna 1993 ja Pohjasvaaran kaivospiiri vuonna 1995. Juomasuon ja Pohjasvaaran esiintymät ovat siten olleet reserviesiintyminä jo suhteellisen pitkään. Tukes on vuonna 2012 Ilmoitus-nimisessä asiakirjassaan katsonut, että kaivosoikeuden aiempi haltija oli tuolloin ryhtynyt toimiin, jotka osoittivat vakavaa pyrkimystä varsinaiseen kaivostoimintaan. Asiassa saadun selvityksen perusteella kaivospiireissä ei ole kuitenkaan harjoitettu varsinaista kaivostoimintaa. Kaivospiirien kaivosoikeuden haltija on vaihtunut vuonna 2016, minkä jälkeen kaivospiirien alueelta on uuden kaivosoikeuden haltijan tekemien malminetsintätutkimusten johdosta paikallistettu lisää malmia. Kaivospiirit ovat olleet nykyisen toiminnanharjoittajayhtiön hallussa valituksen kohteena olevan päätöksen
tekemisen aikaan noin kuuden vuoden ajan. Hakemuksessa esitetyn selvityksen perusteella yhtiön toimet kaivospiireissä ovat olleet malminetsintää, ja yhtiö on korostanut lisätutkimusten tarvetta ennen varsinaisen kaivostoiminnan suunnittelua.
Yhtiön esittämässä kaivoksen aikataulusuunnitelmassa vuosille 2019–2024 on kuvattu yleispiirteisesti kaivostoiminnan aloittamiseksi suunniteltuja toimenpiteitä kaivospiireillä. Hallinto-oikeus on edellä todennut, että yhtiön toimet kaivospiireillä ovat olleet malminetsintätutkimuksia. Asiassa ei ole ilmennyt, että yhtiö olisi malminetsintätoimien ja kaivosoikeuden raukeamisen lykkäämistä koskevan hakemuksen lisäksi ryhtynyt tosiasiallisesti suunnitelmansa mukaisesti kaivostoimintaa valmistavaan työhön, kuten toteuttanut ympäristövaikutusten arviointimenettelyä tai hakenut toiminnan edellyttämiä lupia. Asiassa ei ole myöskään esitetty sellaista kaivostoiminnan kannattavuuteen, kysyntätilanteeseen, hintoihin tai muihinkaan vastaaviin seikkoihin liittyvää syytä, joka olisi estänyt tai viivästyttänyt toiminnan aloittamisen. Kun otetaan huomioon, että yhtiö on arvioinut varsinaisen kaivostoiminnan alkavan vuoden 2024 aikana sekä se edellä mainittu seikka, ettei yhtiö ole kuitenkaan ryhtynyt kaivospiireillä tosiasiallista kaivostoimintaa valmistavaan työhön, myöskään yhtiön asiassa esittämää suunnitelmaa toiminnan aloittamiseksi ei ole pidettävä riittävän yksityiskohtaisena siten, että kaivostoiminnan aloittamiselle määräajassa olisi todennäköiset edellytykset. Edellä lausuttuun nähden kaivoslain 68 §:n 3 momentissa tarkoitettuja edellytyksiä kaivosoikeuden raukeamisen lykkäämiseksi ei ole näissä olosuhteissa ollut.
Kaivosoikeuden raukeamista ei voida lykätä ainoastaan kaivoslain 68 §:n 5 momentissa tarkoitettuihin kiinteistön omistajien kanssa tehtyihin sopimuksiin perustuen. Kun kaivoslain 68 §:n 3 momentissa asetetut edellytykset kaivosoikeuden raukeamisen lykkäämiseksi eivät ole täyttyneet, asiassa ei ole tarpeen arvioida kaivoslain 68 §:n 5 momentin edellytyksiä.
Tukesin kaivospiiriä koskevan kaivosoikeuden raukeamisen lykkäämistä koskevan päätöksen tultua tällä päätöksellä kumotuksi ja yhtiön hakemuksen hylätyksi on asiayhteyden vuoksi kumottava myös Tukesin yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi antamat lupamääräykset 1-7 ja 9. Vakuutta koskeva lupamääräys 8 jää voimaan.
Asian näin päättyessä lausuminen muista valitusperusteista ei ole tarpeen.
Oikeudenkäyntikulut
Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian
merkitys asianosaiselle. Edelleen pykälän 3 momentin mukaan yksityinen asianosainen voidaan 1 ja 2 momentista poiketen velvoittaa korvaamaan viranomaisen oikeudenkäyntikuluja vain, jos yksityinen asianosainen on esittänyt ilmeisen perusteettoman vaatimuksen.
Kysymys kaivosluvan raukeamisen lykkäämisestä on valituksenalaista päätöstä tehtäessä ollut tulkinnanvarainen. Näin ollen ja kun yhtiö on käyttänyt sille kuuluvaa laillista oikeutta hakiessaan kaivosoikeuden raukeamisen lykkäämistä, yhtiön tai Tukesin velvoittamiseksi korvaamaan valittajien
oikeudenkäyntikuluja ei ole perusteita.
Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen Tukesin ja yhtiön esittämät oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset on hylättävä.
Oikeudenkäyntikulujen jäämistä osapuolten itsensä vastattaviksi ei ole pidettävä kohtuuttomana.
Sovelletut oikeusohjeet
Perusteluissa mainitut
Kaivoslaki (621/2011) 52 § 2 mom, 72 § 1 mom ja 182 § 1 mom
Tuomioistuinlaki 4 luku 1 mom
Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 81 § 2 mom 1 k ja 4 k
Muutoksenhaku
Tämä päätös on annettu julkisella kuulutuksella. Päätöksen antopäivä näkyy päätöksen ensimmäiseltä sivulta.
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Valitus valituslupahakemuksineen on toimitettava korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Selostus valitusluvan myöntämisen edellytyksistä ja hakumenettelystä on liitteenä (Valituslupa, julkinen kuulutus).
Hallinto-oikeuden kokoonpano
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Marja-Riitta Tuisku, Anne-Mari Keskitalo, Laura Juntunen ja Kaisa Hokkinen.
Esittelevä jäsen Kaisa Hokkinen
Tämä päätös on sähköisesti varmennettu hallinto-oikeuden asianhallintajärjestelmässä.
Jakelu ja oikeudenkäyntimaksu
Päätös 1)
Kansalaisten kaivosvaltuuskunta – MiningWatch Finland ry:n ja Kitkan Viisaat ry:n yhdyshenkilö Mika Flöjt, sähköpostitse
Hallintolain 56 §:n 2 momentin mukaan yhdyshenkilön on tämän päätöksen vastaanotettuaan ilmoitettava siitä muille valittajille. Jos hän tämän laiminlyö, hän on hallintolain 68 §:n 1 momentin mukaan velvollinen korvaamaan ilmoittamatta jättämisestä tai asiakirjan toimittamatta jättämisestä taikka sen viivästymisestä aiheutuneen vahingon, sikäli kuin se laiminlyönnin laatuun ja muihin olosuhteisiin nähden harkitaan kohtuulliseksi.
Oikeudenkäyntimaksu maksutta
Päätös 2)
Pro Kuusamo ry:n, Ruka-Kuusamo Matkailu ry:n ja Marko Mustosen asiamies, sähköpostitse
Oikeudenkäyntimaksu maksutta